Perinteinen pellavaöljymaali on erinomainen valinta lähes kaikkeen maalaamiseen sekä sisällä että ulkona. Tässä viisiosaisessa kirjoitussarjassa käsitellään pellavaöljymaalia ja sen käyttöä monesta eri näkökulmasta.

Pellavaöljymaalilla maalaaminen

Monesti epäröidään pellavaöljymaalin käyttöä, sillä maalaamisen kuvitellaan poikkeavan huomattavasti nykymaaleista, sekä olevan raskasta ja vaikeaa. Pellavaöljymaalilla maalaaminen on kyllä hieman erilaista, mutta ei missään nimessä vaikeaa. Käsittelykertoja on myös yhtä monta kuin moderneillakin maaleilla: pohjamaalaus, välimaalaus ja valmiiksimaalaus.

Maalaustyö puupuhtailla puupinnoilla (joko uusilla tai puupuhtaaksi kaavituilla vanhoilla pinnoilla) aloitetaan pohjamaalauksella. Pohjamaalaus on yleensä tehty joko kylmäpuristetulla pellavaöljyllä tai sitten keitetyllä pellavaöljyllä, johon on lisätty n. 10-15 paino-% sinkkioksidia. Pohjamaalauksen tarkoitus on kyllästää uudet puupuhtaat pinnat, ja vähentää seuraavien maalikerrosten imeytymistä alustaan. Aiemmin maalattuja tai imemättömiä pintoja ei tarvitse pohjamaalata. Niille riittää usein puhdistus ja kevyt hionta sekä väli- ja valmiiksimaalaus.

Tänä päivänä perinteisten pellavaöljymaalien valmistajat suosittelevat yleensä pintamaalin ohentamista n 50 - 70 % keitetyllä tai keittämättömällä pellavaöljyllä pohjamaalausta varten. Tällöin saadaan riittävä määrä sinkkioksidia myös pohjakerrokseen.

Pohjamaalauksen jälkeen tehdään välimaalaus ohentamattomalla tai hieman tärpätillä ohennetulla maalilla. Välimaalaus saattaa vielä alustan epätasaisesta imevyydestä johtuen jäädä laikukkaaksi ja kiilloltaan epätasaiseksi. Valmiiksimaalaus tehdään aina ohentamattomalla maalilla, ja se viimeistelee pinnan. Oikein tehtynä pinta on valmiiksimaalauksen jälkeen tuoreeltaan tasaisen kiiltävä.

Kaikki maalikerrokset levitetään ohuina kerroksina jäykällä luonnonharjassiveltimellä. Ohut kerros ei tarkoita sitä, että maali hierotaan sivellintä rystyset valkoisina puristaen maalattavaan pintaan. Sopivan kerrospaksuuden tuntee siitä, että siveltimessä tuntuu kohtalainen vastus maalia levitettäessä. Jos sivellin liukuu liian liukkaasti, on maalia liikaa. Jos siveltimessä tuntuva vastus vaihtelee, on maalikerros epätasaisesti levitetty. Tällöin pintaa tulee tasoittaa siveltimellä, kunnes vastus tuntuu samanlaiselta koko pinnalla.

Pellavaöljymaali kovettuu suhteellisen hitaasti verrattuna esimerkiksi vesiohenteisiin tai liuotinohenteisiin maaleihin. Yleensä hyvälaatuinen pellavaöljymaali on kosketuskuiva noin vuorokauden kuluttua maalaamisesta, ja päällemaalattavissa 2-3 vuorokauden kuluttua.

Maalin hitaampi alkukovettuminen on eduksi maalattua pintaa viimeisteltäessä, sillä yleensä maalipintaa voi korjailla ja viimeistellä parikin tuntia ennen kuin se alkaa nahkottua.

Pellavaöljymaali ei tasoitu itsestään kuten alkydi- ja muovisideaineiset maalit. Maalin levittämisessä tulee siksi olla tarkka, sillä siveltimenjäljet jäävät näkyviin. Huolimattomasti sudittu pinta näyttää lähempää tarkasteltuna epäsiistiltä, kun maalin pinnassa näkyy ristiin rastiin vedettyjä siveltimenjälkiä. Maalin levittämisen jälkeen tuleekin aina tarkistaa että maalausjälki on siisti ennen kuin maali jätetään kovettumaan.

Liian paksu kerros nahkottuu pinnasta allaolevan maalikerroksen ollessa edelleen märkä. Koska maali turpoaa jonkin verran sen kovettuessa, rypistyy kovettuva pintakerros liian paksusti maalatulla pinnalla. Kovettuneen ja rypistyneen pinnan alla maali pysyy märkänä hyvin pitkään. Häiritsevät liian suuresta kerrospaksuudesta johtuvat rypistyneet pinnat ja niiden alla oleva edelleen märkä maali on kaavittava pois, ja kohta paikkamaalattava.

Maalin kovettumista jouduttaa lämpö ja hyvä ilmanvaihto. Normaali huonelämpötila tai ulkona 15-25 °C asteen lämpötila ovat optimaaliset. Kovettumisaikoja voidaan jouduttaa lisäämällä maaliin kuviketta. Kuivike, myös sikkatiiviksi tai serotiiniksi kutsuttu aine, on erilaisia pellavaöljyn hapettumisreaktiota kiihdyttäviä metallisuoloja sisältävä liuos, jota annostellaan valmistajan ohjeen mukaan maaliin yleensä hyvin pieniä määriä.

Teppo Ruohtula, maalarimestari

Pellavaöljymaalia käsittelevän kirjoitussarjan aikaisemmat osat:

Pellavaöljymaali ja sen ominaisuudet (osa 1/5)

Pellavaöljymaalin ekologisuudesta (osa 2/5)

Pellavaöljymaalin valmistaminen (osa 3/5)

Pellavaöljymaalin maalausalusta (osa 4/5)